Espanjanvesikoira on yleensä luonteeltaan aktiviinen rotu, joka ei sovellu pelkäksi sohvakoiraksi. Perron kanssa voi harrastaa mitä tahansa lajia, mihin kunkin yksilön taipumukset soveltuvat. Kilpailuoikeudet espanjanvesikoirilla on seuraaviin esiteltyihin lajeihin.

• Agility
• Flyball
• Junior handler
• Koirajuoksu, canicross
• Koiranäyttelyt
  • Kennelliiton artikkeli 'Koiranäyttelyn aakkoset'
• Koiratanssi
• Metsästyskoirien jäljestämiskoe (MEJÄ)
• Palveluskoirakoelajit
  • jälkikoe (JK)
  • viestikoe (VK)
  • hakukoe (HK)
  • etsintäkoe (EK)
  • valjakkohiihto
  • erikoisjälki (FH)
  • pelastuskoe
  • kansainvälinen pelastuskoe (IPOR)
  • käyttäytymiskoe (BH)
• Spanielien metsästyskoe
  • vesilintukoe (SPVE)
  • maalintukoe (SPME)
• Spanielien taipumuskoe
• Tokoagi
• Tottelevaisuuskoe (TOKO)
• Vesipelastus (VEPE)

AGILITY

Agility on hyvin suosittu harrastusmuoto, jossa kilpailee useita kymmeniä espanjanvesikoiria ja lukematon määrä harrastaa lajia käymättä kilpailuissa. Espanjanvesikoiria kilpailee lajin medi- ja maksi-kokoluokissa. Agilitystä lisätietoja löytyy Suomen Agilityliitto ry:n nettisivuilta.

TOTTELEVAISUUSKOE (TOKO)

Tottelevaisuuskoe on koekäynneissä mitattuna espanjanvesikoirien toisiksi suosituin koelaji agilityn jälkeen. Tottelevaisuuskoulutuksen tarkoituksena on opettaa koiralle miellyttävää ja hallittua käyttäytymistä sekä koiran ohjaajalle oikeaa ja asiallista koiran käsittelytaitoa. Tottelevaisuuskokeissa testataan koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä sekä koiran koulutuksen tasoa neljässä eri luokassa. Eri koeluokkia ovat alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Tottelevaisuuskokeeseen saavat osallistua kaikki tunnistusmerkityt ja Suomen Kennelliiton määräysten mukaisesti rokotetut 10 kk täyttäneet koirat. Erikoisvoittajaluokkaan saavat osallistua 15 kk täyttäneet koirat. Tottelevaisuuskokeiden säännöt löytyvät Suomen Kennelliiton sivulta.

PALVELUSKOIRAKOELAJIT

Espanjanvesikoiralla voi harrastaa ja käydä kokeissa kansallisissa- ja kansainvälisissä palveluskoiralajeissa.

Palveluskoirakokeiden lajeja ovat jälkikoe (PAJÄ), hakukoe (PAHA), viestikoe (PAVI), etsintäkoe (PAEK), valjakkohiihto (PAVH), erikoisjälki (PAEJ) ja suojelu (PASU). Palveluskoiralajien säännöt ja lajiohjeet löytyvät Suomen Palveluskoiraliitto ry:n nettisivuilta.

JÄLKIKOE (PAJÄ)

Palveluskoirien jälkikokeessa koira jäljestää ihmisen tekemää jälkeä. Jälki tehdään siten, että kokeenjärjestäjän jäljentekijä, joka on koiralle vieras henkilö, kävelee maastossa suunnitellun reitin ja jättää kävelyuralleen 6 jälkiesinettä. Esineet ovat n. 10 cm pitkiä kuivia, radan tunnuksella merkittyjä oksan pätkiä.

Jäljen pituus alokasluokassa on 500 m, avoimessa luokasa 1000 m ja voittajaluokassa 1500 metriä. Jäljen vanhenemisaika (aika jäljen teosta koiran suorituksen alkoittamiseen) alokasluokassa on noin tunti, avoimessa luokassa noin 1,5 tuntia ja voittajaluokassa noin 2 tuntia. Jäljen ajo alkaa ns. janatyöskentelyllä, jossa koira etsii jäljen 30 - 40 - 50 metriä pitkältä suoralta linjalta, jonka yli jostain kohdasta jäljen tekijä on kävellyt. Kokeessa koiranohjaaja ei tiedä, mistä kohtaa jälki kulkee linjan poikki. Aikaa jäljen ajamiseen ja jälkiesineiden ilmaisemiseen on alokasluokassa 20 min., avoimessa luokassa 30 min. ja voittajaluokassa 40 minuuttia.

Koiralla tulee olla noin 10 m pitkä jälkiliina, joka on kiinnitetty joko kiinteään pantaan tai jälkivaljaisiin. Janatyöskentelyssä ohjaaja lähettää koiran etsimään jälkeä tuomarin osoittamasta kohdasta etsintälinjan päästä. Ohjaaja seuraa koiraa jälkiliinan päässä noin 10 metrin etäisyydellä. Tultuaan jäljen kohdalle koiran tulee lähteä seuraamaan jälkeä oikeaan suuntaan eli samaan suuntaan kuin jäljentekijä on kulkenut. Koiran tulee seurata jälkeä tarkasti siten, että se löytää kaikki kuusi jälkiesinettä, jotka sen tulee ilmaista tai tuoda ohjaajalle.

Jälkikokeessa tuomari arvostelee vain koiran jäljen etsimisen ja jäljestämään lähdön. Tämän jälkeen ohjaaja ja koira työskentelevät kahden kesken kunnes saapuvat jäljen päähän viimeiselle esineelle (johon on merkattu numero 6). Tämän jälkeen ohjaaja luovuttaa esineet tuomarille tai kokeen toimihenkilölle. Koirakko saa sitä enemmän pisteitä, mitä enemmän jälkiesineitä on löytynyt.

Jälkiharjoittelu on parasta aloittaa kursilla tai pyytää neuvoa lajin kokeneelta harrastajalta, jotta perustyötä ei tehdä väärin. Lajia on mahdollista harjoitella yksin, mutta on hyvin tärkeää ajaa myös vieraan tekemää jälkeä, koska kokeessa on aina vieraan tekemä jälki.

Siirtyäkseen luokasta toiseen, täytyy koirakon saada jälkikokeesta koulutustunnus, esimerkiksi alokasluokasta JK1. Koulutustunnuksen saamiseksi koirakon täytyy saada tottelevaisuusosiosta vähintään 70 pistettä ja maasto-osuudesta vähintään 150 pistettä.

VIESTIKOE (PAVI)

Koiran käyttö viestin viejänä on saanut alkunsa sodan aikana. Palveluskoirien viestikoe noudattelee edelleen tätä sotakoirien toimintamallia. Lajin harrastaminen edellyttää kahta ohjaajaa, joiden välillä koira  maastossa juoksee.

Viestikokeeseen osallistuvilla koirilla on alaikärajat siten, että alokasluokkaan (luokka 1) saa osallistua 14 kk, avoimeen luokkaan 16 kk ja voittajaluokkaan 20 kk ikäinen koira.

Viestirata mitataan ja merkitään vaihtelevaan metsämaastoon mahdollisimman suoraan, jotta oikaisemisia ei tapahtuisi. Viestiradan pituus on ensimmäisellä matkalla aina 1 km. Lisäksi matkaan tulee ns. jäljestämisosuus, joka on 1- ja 2- luokissa 300 m ja 3 luokassa eri osuuksissa 300 metriä ja 500 metriä.

Viestikokeeseen osallistuvat koirat lähetetään matkaan kolmen minuutin välein ennalta arvotussa järjestyksessä. Juostavan matkan pituus on kokonaisuudessaan alokasluokassa 2300 m, avoimessa luokassa 3600 m ja voittajaluokassa 7200 metriä. Kokonaismatka juostaan 1-luokassa kahdessa osassa, 2-luokassa 3 osassa ja 3-luokassa 5 osassa.

Kokeessa kaikki koirat siirtyvät toisen ohjaajansa kanssa rataa pitkin kävellen ensimmäistä lähetystä varten lähetyspiste A:sta 1000 metrin päässä olevaan lähetyspisteeseen B, josta koira lähetetään yksin pisteeseen A. Pisteessä A odottaa koiran toinen ohjaaja. Kokeessa koiran on työskenneltävä lähtökäskyn saatuaan täysin itsenäisesti. Sen on lähdettävä vauhdikkaasti eikä se saa taipaleella häiriintyä metsäneläimistä, marjastajista tms.

Kun koira saapuu A-pisteelle, ohjaaja ottaa koiran pannassa olevasta kotelosta viestilipukkeen tuomarille, joka merkitsee lipukkeeseen koiran viestitaipaleella käyttämän ajan ja seuraavalle osuudelle tapahtuvan lähtöajan. Kun kaikki koirat on lähetetty B-pisteestä, siirtyvät koirien ohjaajat 300 metrin matkan merkittyä reittiä eteenpäin. Koirat lähetetään A-pisteestä ja niiden tulee juosta B-pisteeseen ja siitä jatkaa ohjaajien jättämää hajuvanaa seuraten 300 metrin päässä olevan ohjaajan luo. Myös tästä koiran juoksemasta osuudesta otetaan aika, joka lasketaan yhteen edelliseen matkaan käytetyn ajan kanssa. Näin saatu yhteisaika on 1-luokan koiran kokonaisaika, joka ei saa ylittää 15 minuuttia. Kokeessa koirien aikoja verrataan toisiinsa ja nopeimman ajan juossut saa eniten pisteitä. Koiran suorituksessa myös sen käyttäytyminen lähetyspisteessä vaikuttaa lopputulokseen.

Kilpailulajina viesti on parhaimmillaan erittäin mielenkiintoinen ja jännittävä koemuoto, josta koirat ohjaajineen saavat varmasti kilpailuviettinsä tyydytetyksi. Lajin harrastajien keskuudessa henki on hyvä ja innostava, joten uudet koirat ohjaajineen ovat lämpimästi tervetulleita tämän harrastuksen pariin. Huolellisella koulutuksella ja pitämällä koira hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa, sekä olemalla pitkäjännitteinen ja rohkeasti neuvoa kysyvä, on jokaisella asiasta kiinnostuneena hyvät mahdollisuudet menestyä.

HAKUKOE (PAHA)

Hakukokeen henkilöetsinnässä koiran tulee etsiä, löytää ja ilmaista määrätyltä alueelta sinne piiloutuneet 3 ihmistä. Etsittäviä henkilöitä kutsutaan maalimiehiksi. Henkilöhakualueen koko on alokasluokassa noin 100 m x 100 m ja etsintäaikaa on 10 minuuttia. Avoimessa luokassa alue on 100 m x 200 m ja etsintäaikaa on 15 minuuttia. Voittaja eli 3-luokassa alue on kooltaan 100 m x 300 m ja etsintäaikaa on 20 minuuttia. Alueen keskilinja on merkitty ja ohjaaja kulkee tätä merkittyä linjaa pitkin ohjatessaan koiran etsintää.

Maalimiehet menevät piiloihin ennen koiran ja ohjaajan radalle tuloa. Tuomari kertoo ohjaajalle alueen rajat ja ohjaajan tulee ohjata koira suorittamaan etsintää tämän alueen sisällä. Koiran tulee etsiä alue järjestelmällisesti risteillen keskilinjalta alueen reunoihin ja takaisin. Saadessaan hajun maalimiehestä koiran tulee paikantaa haju ja ilmaista löytämänsä maalimies, joko haukkumalla maalimiehen luona tai tuomalla ohjaajalle ns. rulla, merkiksi löytyneestä maalimiehestä.

Haukkumalla ilmaisevan koiran tulee pysyä maalimiehen lähellä ja haukkua siten, että ohjaaja vaivattomasti löytää koiran luo. Rullalla ilmaiseva koira ottaa maalimiehen löydettyään, kaulapannassaan roikkuvan rullan suuhunsa ja vie rullan ohjaajalle. Tämän jälkeen ohjaaja kytkee koiran taluttimeen ja käskee koiran palata maalimiehen luo.

Hakukokeessa koira ei missään tapauksessa saa olla aggressiivinen maalimiehiä kohtaan, eikä myöskään ole suotavaa, että koira on liian mielistelevä. Koiran tulee suhtautua maalimieheen ystävällisen neutraalisti ja antaa hänen tulla myös häiritsemättä pois piilosta. Kun maalimies on löytynyt ja tullut pois piilosta, palataan keskilinjalla samalle kohdalle, josta ilmaisuun lähdettiin. Ohjaaja lähettää koiran jatkamaan etsintää, kunnes kaikki kolme maalimiestä on löytynyt tai aika loppuu.

Kokeessa tuomari arvostelee koiran ja ohjaajan yhteistyötä ja erityisesti koiran halukkuutta etsintään ja maalimiesten ilmaisuun.

Haun harjoitteluun tarvitaan koulutusryhmä, joka kokoontuu yhdessä kouluttamaan koiria etsintään. Jokainen ryhmän jäsen kouluttaa ryhmässä omaa koiraansa, mutta toimii myös toisille maalimiehenä.

KÄYTTÄYTYMISKOE (PAKK)

Käyttäytymiskokeen tarkoitus on mitata koiran sosiaalista suhtautumista ympäristöön sekä ohjaajan kykyä hallita koira. Käyttäytymiskokeeseen saa osallistua vähintään 12 kk ikäinen koira, joka on tunnustusmerkitty ja joka on rekisteröity johonkin Suomen Kennelliiton hyväksymään koirarekisteriin tai SKL:n ylläpitämään omistajarekisteriin.

Käyttäytymiskokeen läpäissyt koira saa koulutustunnuksen BH. Käyttäytymiskoe vaaditaan hyväksytysti suoritetuksi ennen kuin koira voi osallistua palvelus- tai pelastuskoirakokeisiin lukuunottamatta opastus- ja valjakkohiihtokoetta. Käyttäytymiskokeessa on aina sekä tottelevaisuus- että ns. kaupunkiosio. Jälkimmäisessä testataan koiran suhtautuminen liikenteeseen, ohikulkeviin koiriin, lenkkeilijöihin, autoihin ym. Käyttäytymiskokeessa voi olla myös vapaaehtoinen teoriakoe, jonka kysymykset käsittelevät yleisiä koiran pitoon ja hoitoon liittyviä asioita. (Lähde: Suomen Palveluskoiraliitto ry.)