Portugalinvesikoira on yleisesti ottaen terve rotu. Se on rakenteeltaan terve ja liioittelematon, se tiinehtyy ja synnyttää yleensä hyvin ja pentueet ovat usein varsin suuria. Useimmat portugalinvesikoirat elävät terveen ja aktiivisen elämän ja voivat saavuttaa 12-14 vuoden iän. Rodussa on kuitenkin useita perinnöllisiä tai perinnöllisiksi epäiltyjä sairauksia, joiden esiintymistä on syytä kartoittaa. Nykyinen rekisteröity portugalinvesikoira on saanut alkunsa suhtellisen pienestä kantapopulaatiosta, joten sisäsiittoisuus voi olla tulevaisuudessa vakava uhka rodulle. Rodun terveystilanteesta ja sairauksista on koottu kattava tietopaketti jalostuksen tavoiteohjelmaan.

Terveystutkimustulokset ovat arvokasta tietoa yhtälailla kasvattajalle, koiranomistajalle kuin rodusta vasta kiinnostuvalle. Rodun kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että tutkittaisiin myös muita kuin jalostukseen aiottuja yksilöitä. Täten saataisiin paremmin ja luotettavampaa tietoa koko populaation tilanteesta, eri linjoista ja yksilöistä sekä niiden perimästä.

Yhtenä jalostustoimikunnan tehtävistä on kerätä tietoa rodussa esiintyvistä sairauksista ja vioista. Tietoja kerätään suoraan koirien omistajilta ja laajemmilla terveyskyselyillä. Terveystulokset voi toimittaa jalostustoimikunnalle joko julkisena tai luottamuksellisena. Julkinen tulos on JTK:n käytettävissä sellaisenaan ja yhdistys voi julkaista tuloksen esim. verkkosivullaan. Luottamuksellisia tietoja käytetään ainoastaan tilastollisesti niin, että koiran yksilöinti ei ole mahdollista.

• ohje terveystutkimustulosten toimittamisesta jalostustoimikunnalle

• lonkkanivelen kasvuhäiriö (lonkkaniveldysplasia)
• kyynärnivelen kasvuhäiriö (kyynärniveldysplasia)
• silmäsairaudet: (HC, PRA, RD, PHTVL/PHPV)
• JDCM - Juvenile Dilated Cardiomyopathy
• SLO
• kilpirauhasen vajaatoiminta

LONKKANIVELEN KASVUHÄIRIÖ ELI LONKKANIVELDYSPLASIA

Lonkkanivelen kasvuhäiriöllä eli lonkkaniveldysplasialla tarkoitetaan lonkan epänormaalia kehittymistä. Epänormaali kehittyminen voi johtaa nuorilla koirilla lonkan löystymiseen ja sitä kautta lonkan sijoiltaan menoon sekä vanhoilla koirilla lonkkanivelen rappeutumiseen eli nivelrikkoon.

Lonkkanivelen kasvuhäiriön taustalla on sekä perinnöllisiä että ympäristötekijöitä. Kasvuhäiriöön vaikuttavat useat eri geenit, puhutaan kvantitatiivisesta periytymisestä.

Portugalinverikoirien PEVISA-vaatimuksiin kuuluu virallinen lonkkakuvauslausunto, ei raja-arvoa. Koiran tulee olla kuvaushetkellä vähintään 12 kk:n ikäinen. Lausunto tulee olla voimassa ennen astutusta.

FCI:n kansainvälinen arvosteluasteikko (3)
A    täysin terve nivel
B    rajatapaus
C    lievästi dysplastinen nivel
D    keskivaikeasti dysplastinen nivel
E    vaikeasti dysplastinen nivel

Lisätietoja

• Kennelliiton artikkeli lonkkaniveldysplasiasta

KYYNÄRNIVELEN KASVUHÄIRIÖ ELI KYYNÄRNIVELDYSPLASIA

Espanjanverikoirien PEVISA-vaatimuksiin kuuluu virallinen kyynärkuvauslausunto. Koiran tulee olla kuvaushetkellä vähintään 12 kk:n ikäinen. Lausunto tulee olla voimassa ennen rekisteröintiä. Ei raja-arvoa.

Lisätietoja

• Kennelliiton artikkeli kyynärniveldysplasiasta

SILMÄSAIRAUDET

Portugalinvesikoirien PEVISA-vaatimuksiin kuuluu virallinen silmätarkastuslausunto. Lausunnon tulee olla voimassa astutushetkellä eikä se saa astutushetkellä 36 kk vanhempi.

Lisätietoja

• Kennelliiton artikkeli yleisimmistä perinnöllisistä silmäsairauksista

JDCM JUVENILE DILATED CARDIOMYOPATHY

Nuorilla portugalinvesikoirilla esiityvä vakava sydänsairaus

JDCM:aa tavataan nuorilla portugalinvesikoirilla, jotka ovat noin viidestä viikosta seitsemän kuukauden ikäisiä. Sairaus on erittäin vakava, lääkkeitä siihen ei ole ja se aiheuttaa aina pennun äkillisen kuoleman. Kyseessä on perinnöllinen sydänlihaksen sairaus, jossa sydänlihaksen rakenne ja toiminta ovat heikentyneet. Taudin edetessä sydänlihas rappeutuu - sydämen seinämä ohenee ja sydän laajenee voimakkaasti pyrkiessaaään säilyttämään elimistöön pumpatun verimäärän ja verenpaineen ennallaan. Tämä johtaa loppuvaiheessa tilanteeseen, jossa sydän ei pysty pumppaamaan tarvittavaa verimäärää eteenpäin ja menehtyessään pennulla on yleensä kertynyt nestettä keuhkoihin. Pentu voi kuolla täysin yllättäin tai joissakin tapauksissa sairaus antaa merkkejä muutamaa päivää ennen pennun kuolemaa. Pennulla voi olla hengitysvaikeuksia, oksentelua, yleistä heikoutta, pentu on väsynyt ja rasituksen sieto on vähäistä. Laajentunut sydän yksinkertaisesti lakkaa lyömästä, lopullisesti.

USA:ssa PWDCA (The Portuguese Water Dog Club of America,inc.) ja sen asettama Portugalinvesikoirien sydänsairauksientoimikunta on tehnyt jo pitkään tutkimustyötä selvittääkseen taudin perinnöllisyyttä ja sen ilmenemisen laajuutta yhdessä Pennsylvanian yliopiston kanssa. Tutkimusta on rahoittanut PWDF - Portuguese Water Dog Foundation. Tutkimuksen myötä on selvinnyt, että tauti on resessiivisesti periytyvä - jolloin molempien pennun vanhempien on oltava sairautta aiheuttavan geenin kantajia ja siirrettävä sairautta aiheuttava geeni pennulle (vrt. PRA:n periytyvyys). Syksyllä 2007 on tullut mahdolliseksi tutkituttaa portugalinvesikoiria DNA-markkeritestin avulla. Testikäytäntö on pääpiirteittäin sama kuin OptiGen-testeissä (lisäksi verinäytteen mukaan on liitettävä kopio koiran rekisteritodistuksesta). Seuraavien linkkien kautta löytyvät verinäytteen mukana Pennsylvanian yliopistolle lähetettävä kaavake, ohjeistukset verinäytteen keräämiseen ja lisätietoa itse testistä.

Testi helpottaa tulevaisuudessa portugalinvesikoirien kasvatustyötä. Tällöin riskiyhdistelmät (kantaja/kantaja = tilastollisesti tuottaa pentueeseen 25% sairaita yksilöitä) pystytään välttämään ja kuitenkin on mahdollista samalla pitää jalostuksessa kantajia terveitten koirien rinnalla terve/kantaja -yhdistelmien kautta (näissä tilastollinen todennäköisyys on, ettei yksikään pentu tule sairastumaan tautiin ja 50% ei kanna tautigeeniä lainkaan - normaali/terve, ja 50% on kantajia). Näin voidaan tämänhetkisen geenipoolin laajus pyrkiä säilyttämään parhaalla mahdollisella tavalla.

Testitulokset ilmoitetaan seuraavanlaisesti (koska tuloksiin liittyy pieni virhemarginaali 0 - 4 %, lisätään ilmoitettuun tulokseen sana "probable" suom. "todennäköinen, luultava, oletettu"):

• JDCM-cardio: 1-1 (probable normal/oletettu normaali)
• JDCM-cardio: 1-2 (probable carrier/oletettu kantaja)
• JDCM-cardio: 2-2 (probable affected/todennäköisesti sairas)

Testituloksien avulla voidaan myös pennunostajille välittää tärkeää informaatiota pennun perimästä. Portugalinvesikoirien jalostustoimikunta suosittelee kasvattajia hyödyntämään yhdistelmiä valitessaan JDCM-cardio -testin tuloksia. (Myös Suomessa on raportoitu pentueista, jossa pentuja on menehtynyt JDCM:aan.) Edelleenkin toimikunta toivoo yhteydenottoa ja kerää talteen tietoa, jos pentu/pentue äkillisesti kuolee sydänperäiseen sairauteen.

Toivomme, että ilmoittaessanne JDCM-cardio -tuloksia liittäisitte mukaan vanhempien tiedot, koska myös ne julkaistaan sivulla.

• tutkimuskaavake
• lisätietoa testistä
• Ruotsin portugalinvesikoiraklubin cardio-uutiset
• Ruotsin portugalinvesikoiraklubin terveystietoa

SLO (SYMMETRICAL LUPOID ONYCHODYSTROPHY)

Lupoid onychitis eli SLO tai onychodystrofia on yleisin koirilla tavattava kynsisairaus. Taudille on ominaista sen ilmeneminen useiden jalkojen kynsissä, jopa kaikissa niistä. Joissakin tapauksissa saattaa ilmetä myös kynnen ympäröivän ihon tulehdusta. Tavallisesti oireet alkavat yhden kynnen lohkeilulla ja irtoamisella. Osalla koirista sairauden alkamisesta noin kahden kuukauden kuluessa suurin osa kynsistä on vaurioitunut ja mahdollisesti kaikki kynnet lopulta irronneet, tai ne joudutaan poistattamaan eläinlääkärillä. Kynsissä voidaan joskus havaita värimuutoksia ennen kynnen halkeamista ja siihen voi liittyä bakteeritulehduksia ja märkäistä veristä vuotoa. Usein sairaalla koiralla ilmenee kynsien runsasta nuolemista, kynsivallien vetäytymistä, ontumista, kipua ja voimakasta hajua, jonka aiheuttaa sekundäärinen tulehdus.

Diagnoosi voidaan varmistaa koepalan mikroskooppitutkimuksella. Eniten käytetyt hoitomuodot ovat antibiootit ja välttämättömien rasvahappojen antaminen. Hoitoa joudutaan yleensä jatkamaan koiran koko loppuelämän, myös sairauden lepovaiheissa. Kynnet voivat kasvavaa takaisin 6 - 8 kuukaudessa (joskin usein kitukasvuisempina; epämuodostuneina, pehmeinä) ja kivut hellittävät. Joihinkin koiriin hoidot eivät tehoa, ja ne joudutaan lopettamaan eläisuojelullisin perustein.
Taudin syntymekanismia vielä tunneta, mutta siihen saattaa liittyä muita autoimmuunisairauksia, kuten ruokaaineallergiaa sekä muita tekijöitä (esim. reaktiot lääkeaineisiin). Voi olla, että tietyt rodut/linjat ovat perinnöllisesti altistuneita tälle sairaudelle ja tämä on mahdollista portugalinvesikoirienkin suhteen. Jalostustoimikunnan tietoon on annettu muutamia SLO-tapauksia Suomessa, joista osassa koira on lopetettu. Jalostustoimikunta kartoittaa SLO-tilannetta ja kerää tietoja diagnosoiduista tapauksista sekä koirista, joilla oireet viittaavat selkeästi tähän sairauteen. SLO-sairasta koiraa ei suositella jalostuskäyttöön.

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ELI HYPOTYREOOSI

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen, moniin eri elimiin vaikuttava koirien sairaus. Jalostustoimikunnan tiedossa on tällä hetkellä 4 tautiin sairastunutta portugalinvesikoiraa.

Lisätietoja

• Kilpirauhasen vajaatoiminta