Rotumääritelmä
Viimeksi päivitetty 20.07.2009 20:12 03.06.2009 01:23
PORTUGALINVESIKOIRA
(CÃO DE AQUA PORTUGUÉS)
Alkuperämaa: Portugali
Ryhmä: 8
FCI:n numero: 37
Hyväksytty: FCI 3.10.1995
SKL-FKK 4.2.1998
KÄYTTÖTARKOITUS: Portugalinvesikoira on poikkeuksellisen kyvykäs ja kestävä uimari ja sukeltaja. Se on kalastajien erottamaton kumppani ja erittäin hyödyllinen, ei ainoastaan kalastettaessa vaan myös vahtiessaan ja puolustaessaan heidän veneitään ja omaisuuttaan. Kalastettaessa koira on tarkkaavainen ja jos kala karkaa (koukusta tai verkosta), se hyppää vapaaehtoisesti mereen noutamaan sitä sukeltaen veden alle jos on tarpeen. Se ui myös noutamaan rikkoutuneen verkon tai irronneen ankkuriköyden. Portugalinvesikoiria käytetään myös viestinviejinä veneen ja rannan välillä, jopa pitkillä matkoilla.
LYHYT HISTORIAOSUUS: Entisaikoina portugalinvesikoiria esiintyi kaikkialla Portugalin rannikolla. Muuttuneiden kalastusmenetelmien vuoksi sitä on nykyisin lähinnä vain Algarven maakunnassa, jota tulisikin pitää rodun kotipaikkana. Koska portugalinvesikoiria on ollut Portugalin rannikolla jo hyvin kauan voidaan rotua pitää puhtaasti portugalilaisena.
YLEISVAIKUTELMA: Keskikokoinen, lyhytrunkoinen, ääriviivoiltaan hieman kaareva tai lähes suoralinjainen. Tasapainoinen, roteva ja lihaksikas. Jatkuvan uimisen vuoksi lihakset ovat selvästi havaittavat.
KÄYTTÄYTYMINEN/LUONNE: Kiihkeä, itsepäinen, rohkea, riidanhaluinen, pidättyväinen ja rasitusta kestävä. Kova, läpitunkeva ja tarkkaavainen ilme ja verraton näkö- ja hajuaisti. Poikkeuksellisen älykäs ja oppivainen; noudattaa jokaista isäntänsä antamaa käskyä ilmeisellä mielihyvällä.
PÄÄ: Tasapainoinen, suuri ja leveä.
KALLO-OSA: Sivulta katsottuna hieman kuonoa pitempi; takaosastaan kaarevampi kuin edestä. Selvä niskakyhmy. Edestä katsottuna päälaen luut ovat kaarevat ja keskellä on kevyt painauma. Hieman havaittava otsauurre, joka on pituudeltaan kaksi kolmasosaa kallon pituudesta. Kulmakaaret ovat selvästi havaittavat.
OTSAPENGER: Selväpiirteinen ja hieman silmien sisäkulmaa taaempana.
KIRSU: Suuri. Sieraimet ovat hyvin avoimet ja täysin pigmentoituneet. Kirsu on mustilla, mustavalkoisilla ja valkoisilla koirilla musta, ruskeilla karvapeitteen värinen. Lihanvärinen tai väritön kirsu on hylkäävä virhe.
KUONO-OSA: Kapenee vain hieman kirsua kohti.
HUULET: Paksut, etenkin etuosastaan. Huulitasku ei ole näkyvä. Limakalvot (kitalaki, kielenalus ja ikenet) ovat mustapilkkuiset tai täysin mustat.
LEUAT/HAMPAAT/PURENTA: Leuat ovat vahvat. Ei ylä- eikä alapurenta. Hampaat eivät näy suun ollessa kiinni. Kulmahampaat ovat voimakkaat.
SILMÄT: Keskikokoiset, etäällä toisistaan, hieman vinoasentoiset, pyöreähköt, eivät ulkonevat eivätkä syvällä sijaitsevat. Väriltään ruskeat tai mustat. Ohuet silmäluomet ovat mustareunaiset. Ei näkyvää sidekalvoa.
KORVAT: Sydämenmuotoiset, ohuet ja selvästi silmälinjan yläpuolelle kiinnittyneet. Lukuunottamatta pientä takaosan kohoamista, korvat ovat kauniisti pään myötäiset. Korvankärkien ei tulisi ulottua kaulalinjan alapuolelle.
KAULA: Suora, lyhyt, kauniisti pyöristynyt, vahvalihaksinen ja ylväästi pystyssä. Kiinnittyy kauniisti lapoihin.
RUNKO
SÄKÄ: Leveä, ei selvästi havaittava.
SELKÄ: Suora, lyhyt, leveä ja lihaksikas.
LANNE: Lyhyt ja kauniisti lantioon liittyvä.
LANTIO: Hyvinmuodostunut ja vain hieman viisto, sarvennaiset ovat tuskin erottuvat.
RINTAKEHÄ: Tilava ja syvä, ulottuu kyynärpään tasolle. Kylkiluut ovat pitkät ja selvästi kaareutuneet.
ALALINJA JA VATSA: Vatsaviiva kohoaa kaunislinjaisesti.
HÄNTÄ: Typistämätön, tyvestä paksu ja kärkeä kohti oheneva; keskikorkealle kiinnittynyt. Sen ei tulisi ulottua kintereen alapuolelle. Kun koira on tarkkaavainen hännän tulisi kaartua renkaaksi, jonka etuosan ei tulisi ulottua lannelinjan etupuolelle. Häntä on suureksi avuksi uidessa ja sukeltaessa.
RAAJAT
ETURAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat vahvat, suorat ja pystysuorat.
LAVAT: Selvästi viistot ja hyvin voimakaslihaksiset.
OLKAVARRET: Vahvat ja keskipitkät.
KYYNÄRVARRET: Pitkät ja vahvalihaksiset.
RANTEET: Jykeväluiset ja edestä leveämmät kuin sivulta.
VÄLIKAMMENET: Pitkät ja vahvat. Hieman viistot välikämmenet ovat hyväksyttävät.
KÄPÄLÄT: Pyöreät ja melko litteät. Varpaat eivät ole liian kaareutuneet eivätkä liian pitkät. Varpaiden välinen, niiden kärkeen ulottuva räpylä on pehmeänahkainen ja karvan peittämä. Mustat kynnet ovat toivotuimmat, mutta valkoiset, ruskeat ja juovikkaat ovat sallitut karvapeitteen värin mukaan. Kynnet eivät kosketa maata. Keskimmäinen päkiä on hyvin paksu, muut ovat normaalit.
TAKARAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat hyvin vahvalihaksiset ja takaa katsottuna pystysuorat.
PAKARAT: Pitkät ja hyvin pyöristyneet.
REIDET: Vahvat, keskipitkät ja hyvin vahvalihaksiset.
POLVET: Eivät sisään- eivätkä uloskääntyneet.
SÄÄRET: Pitkät, vahvalihaksiset ja rungon keskilinjan suuntaiset. Selvästi viistot. Kaikki jänteet ovat hyvin kehittyneet.
KINTEREET: Vahvat.
VÄLIJALAT: Pitkät; ei kannuksia. Hieman viistot välijalat ovat hyväksyttävät.
KÄPÄLÄT: Kaikin tavoin samanlaiset kuin etukäpälät.
LIIKKEET: Vapaat liikkeet. Kävely on eloisaa ja lyhytaskelista, ravi keveää ja rytmikästä ja laukka tarmokasta.
KARVAPEITE
KARVA: Runsasta ja vahvaa. Peittää tasaisesti koko rungon lukuunottamatta kainaloita ja nivusia, missä se on ohuempaa. Ei aluskarvaa.
Karvapeitettä on kahta laatua:
1. Karva on melko pitkää, laineikasta, melko pehmeää ja hieman kiiltävää. Päälaen karva on pystyä ja korvien karvapeite selvästi korvalehteä pitempää.
2. Karva on lyhyempää, melko kiillotonta ja muodostaa tiheitä, tiiviitä ja tasapaksuja kiharoita. Päälaen karva on samanlaista kuin muu karvapeite, kun taas korvalehdissä se on joskus laineikasta.
VÄRI: Joko yksi- tai kaksivärinen. Värit ovat musta, valkoinen ja ruskean eri sävyt; myös musta tai ruskea yhdistyneenä valkoiseen. Valkoinen väri ei tarkoita albiinoa, vaan kirsun, suun ja silmäluomien tulee olla mustat. Mustilla, valkoisilla ja mustavalkoisilla yksilöillä iho on selvästi sinertävä. Kun karvapeite kasvaa pitkäksi, koiran takaosa, kuono ja häntä ajellaan. Hännänpään karva jätetään täyteen pituuteen töyhdön muotoon. Tämä leikkaus on rodulle tyypillinen.
KOKO JA PAINO
SÄKÄKORKEUS: Urokset 50 - 57 cm, ihanne 54 cm ja nartut 43 - 52 cm, ihanne 46 cm.
PAINO: Urokset 19 - 25 kg ja nartut 16 - 22 kg.
| MITAT | Urokset | Nartut | |
| Pää | kallon pituus | 12,5 cm | 11 cm |
| kallon leveys | 11 cm | 9,5 cm | |
| kuononselän pituus | 9 cm | 7 cm | |
| Rintakehä | ympärys | 61 cm | 56 cm |
| leveys | 15 cm | 13 cm | |
| syvyys | 21 cm | 18 cm | |
| Ylälinja | rungon pituus | 45 cm | 40 cm |
| rungon leveys | 11,5 cm | 10 cm | |
| Koko pituus | 51 cm | 45 cm | |
| Hännän pituus | 32 cm | 27 cm | |
| Korkeus | säkä | 54 cm | 46 cm |
| eturaaja | 29 cm | 25 cm | |
| takaosa | 52 cm | 46 cm |
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
HYLKÄÄVÄT VIRHEET
PÄÄ: hyvin pitkä, kapea, litteä tai suippo
KIRSU: kokonaan tai osittain lihanvärinen tai väritön
KUONO: suppilonmuotoinen tai liian teräväkärkinen
LEUAT: ylä- tai alapurenta
SILMÄT: herasilmä, vaaleat, keskenään erilaiset muodoltaan tai kooltaan; liian syvällä sijaitsevat tai ulkonevat
KORVAT: väärin kiinnittyneet, hyvin suuret, hyvin lyhyet tai taittuneet
HÄNTÄ: typistetty, surkastunut tai puuttuva. Raskas, liikkeessa riippuva tai suoraan pystyssä
TAKARAAJAT: kannukset
KARVAPEITE: muu kuin yllä mainittu, albinismi
KOKO: annetut mitat ylittävä tai alittava
KUUROUS: joko perinnöllinen tai hankittu.
| PISTEYTYSTAULUKKO | Urokset | Nartut |
| 1. Pää, ryhti, kallo, kuono, otsapenger, kirsu, suu, silmät ja korvat | 20 | 20 |
| 2. Kaula, säkä, lavat ja eturaajat | 10 | 7 |
| 3. Rintakehä, lanne, ylä- ja alalinja | 15 | 15 |
| 4. Lantio ja takaraajat | 10 | 13 |
| 5. Käpälät, varpaat ja kynnet | 10 | 10 |
| 6. Häntä, asento, muoto ja kiinnitys | 5 | 5 |
| 7. Karvapeite, laatu, väri ja tiheys | 5 | 5 |
| 8. Yleisvaikutelma, tasapainoisuus, liikkeet, massa ja sukupuolileima | 25 | 25 |
|
Yhteensä
|
100 | 100 |
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin.
