SA

Ihosairauksia (sis. mm. FD ja SA)

kirjoittaja Melina Bruno-Paasisalo (ell), kirjoitettu 2011, muokattu 2014

Koiralla esiintyy lukuisia erilaisia ihotauteja, joista tavallisimpia ovat loisten aiheuttamat sairaudet, bakteeri-ja sieni-ihottumat, sisäeritysrauhasten häiriöistä johtuvat oireilut, allergiset oireet ml. atopia sekä ihon toimintahäiriöt. Tässä esitellään sellaiset taudit, joilla oletetaan olevan perinnöllistä taustaa.

Ihotautien oireita ovat mm. kutina, karvanlähtö, karvanlaadun huonontuminen, hilseily ja tulehdukset. Näitä kaikkia ei esiinny kaikissa taudeissa. Alla mainittujen tautien lisäksi iho-oireita voivat aiheuttaa mm. kilpirauhasen vajaatoiminta, Cushingin tauti sekä allergia ja atopia.

Espanjanvesikoirilla esiintyy myös huonokarvaisuutta, joka ei ole liitettävissä mihinkään sairauteen, vaikka sillä onkin selvästi perinnöllinen tausta. Koiran turkki voi olla liian pehmeä, se voi olla osassa koiraa etenkin kuono-osassa ja tassuissa normaalia lyhyempää, tai turkki voi olla muuten laadultaan huonoa. Etenkin pennusta asti esiintynyttä huonokarvaisuutta tai 'karvanpuutosta' kuonon ja tassujen alueella ei tule sekoittaa sairauksien aiheuttamaan karvanpuutokseen.

lähteet

- Saijonmaa-Koulumies, Leena. Keratinisaatiosairaudet, ihonhilseilyhäiriöt, seborrea, Helsingin yliopisto, 2008

- Birchard S.J., Sherding R. G., Keranization disorders Saunders Manual of Small Animal Practice, 2nd edition,Saunders, 2000 s. 357-364

Follikulaarinen dysplasia, FD (follicular dysplasia)

Follikulaarinen dysplasia johtuu karvafollikkeleiden eli karvatuppien toimintahäiriöstä. Karvatuppi on ihon orvaskedessä sijaitseva, karvan juurta ympäröivä ihon osa. Karvatupen toimintahäiriössä karvan kehitys ja kasvu on häiriintynyttä ja karvatuppeen voi kertyä pigmenttiä. Sairaus aiheuttaa yksittäisten karvojen puuttumista tai läikittäistä karvanpuutosta sekä ihon sarveiskerroksen paksuuntumista.

Follikulaarisesta dysplasiasta on eri muotoja, jotka liittyvät koiran väriin ja ovat perinnöllisiä. Portugalinvesikoirilla, irlanninvesispanieleilla ja kiharakarvaisilla noutajilla on todettu tautimuoto, joka ilmenee 2-4 vuoden iässä. Espanjanvesikoirilla ei ole todettu mitään tiettyä tautimuotoa.

Black Hair Follicle dysplasiaa on harvinaisempi ja sitä esiintyy useilla 2- ja 3- värisillä, mutta myös yksivärisillä roduilla. Koirat ovat syntyessään normaalin näköisiä, mutta muutoksia mustan karvan alueella voidaan todeta jo 4 viikon ikäisillä pennuilla.

Color Dilution (mutant) alopecia on useilla roduilla etenkin sinisillä ja kellertävänruskeilla koirilla esiintyvä häiriö karvan kasvussa ja melanisaatiossa. Sen on todettu olevan periytyvän autosomaalisesti resessiivisesti. Tämä muoto kehittyy kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana ja karvapeitteestä tulee tällöin koinsyömän näköinen. Tästä on erillinen artikkeli.

Oireet ovat poikkeuksellisesti lähtevä karva, jonka tilalle kasvaa sairauden alkuvaiheessa kyllä uutta karvaa, mutta myöhemmin keho jää entistä laajemmin karvattomaksi.

Follikulaarinen dysplasia voidaan todeta eläinlääkärin toimesta ottamalla koepala sairaan koiran ihosta. Tämä testi voidaan tehdä jo pienille pennuillekin. Tauti on elinikäinen, eikä siitä voi parantua. Hoidoilla pyritään parantamaan koiran elämänlaatua. Hoitoina käytetään mm. shampoopesuja, rasvahappoja ja antibiootteja.

FD:tä sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

SA-ihosairaus, talirauhastulehdus (sebaceous adenitis)

SA on talirauhaseen kohdistuva tulehdussairaus, joka johtaa talirauhasen tuhoutumiseen. SA:ta on todettu useilla eri koiraroduilla, joista useilla tapaukset ovat olleet yksittäisiä. Muun muassa villakoirilla, samojedeilla, akitoilla ja belgianpaimenkoirilla taudin on todettu olevan perinnöllistä.

SA:n syy tunnetaan huonosti. SA:n syynä on todennäköisesti talirauhasen tai talirauhasesta ihonpintaan johtavan käytävän rakenteellinen vika, jonka seurauksena talia kertyy ympäröivään kudokseen ja aiheuttaa näin vierasesinereaktion ihossa. SA:n syynä epäillään myös olevan jonkinlainen autoimmuunireaktio tai keratinisaatiohäiriöä tai sitten SA on seurausta ihon epänormaalista rasva-aineenvaihdunnasta.

Sairastuneet koirat ovat yleensä täysikasvuisia, joko nuoria tai keski-ikäisiä. Pitkäkarvaisilla koirilla ihomuutokset alkavat selkälinjasta; naama, pää, korvalehdet ja häntä voivat muuttua karvattomiksi. Muutokset leviävät selkälinjasta alaspäin. Sairauteen liittyy hilseilyä, korvatulehduksia ja sekundaarisia ihotulehduksia.

SA todetaan ihosta otetuilla koepaloilla. SA:ta voidaan hoitaa, mutta tulos riippuu sairauden vaiheesta. Jos talirauhaset ovat tuhoutuneet, on ennuste huono. SA:ta hoidetaan paikallisesti shampoohoidoilla ja kosteuttavilla aineilla sekä rasvahapoilla, glukokortikoideilla ja antibiooteilla.

SA:ta sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.