Sosiaalistaminen on tärkein osa pienen pennun kasvatusta

Pennun sosiaalistaminen tarkoittaa lyhyesti sitä, että pentua viedään pennun ehdoilla ja sen yksilölliset ominaisuudet huomioiden rohkeasti, sekä iloisesti kannustaen kaikenlaisiin paikkoihin jonne pentua voi viedä.

Tämä kannattaa aloittaa heti pennun kotiuduttua 7-8 viikkoa vanhana. Kasvattaja on tehnyt osuutensa ja luovutusiässä vastuu sosiaalistamisesta siirtyy pentuperheelle. Sosiaalistamisen herkkyyskausi menee yllättävän äkkiä ohi. Se alkaa noin 4 viikkoisena ja päättyy noin 14 viikkoa vanhana. Uteliaisuus on huipussaan, kun pentu on 5 viikkoa, josta se alkaa hiljalleen laskea. Millään muulla yksittäisellä asialla ei ole niin suurta merkitystä koiran elämään kuin sosiaalistamisella.

Miksi

Sosiaalistamisella on valtava merkitys koiran itsetunnolle, tulevaisuudelle ja sen elämänlaadulle. Pennun sosiaalistamiseen kannattaa todellakin käyttää aikaa ja vaivaa. Kaikki muu, kuten istuminen, maahanmeno ja hihnakäytös voidaan opettaa myöhemmin. Kaikenlaista voi toki opetella samaan aikaan, mutta sosiaalistamiskausi on ainutlaatuinen herkkyyskausi, joka on vain kerran koiran elämässä. Hyvän sosiaalistamisen aikana moni tärkeä arjessa tarvittava taito kehittyy kuin itsestään. Maltti kasvaa, kun pitää odottaa bussia tai rauhoittua kahvilan pöydän alle torkkumaan.

Herkkyyskauden aikana positiivisesti esitellyt asiat tulevat pennun mielessä normaaleiksi arjen asioiksi eikä se niitä myöhemmin kummastele. Monipuolisesti uusiin asioihin iloisesti tutustunut pentu on lisäksi täynnä hyviä kokemuksia ja itsevarmuutta. Uusia kokemuksia tulee aikuisille koirillekin ja koira selviytyy niistä paremmin, kun pohja on rakennettu hyvin.

Sosiaalistamista ei pidä lopettaa, kun pentu on 14 viikkoa, vaan sitä kannattaa jatkaa ja ylläpitää reilusti yli vuoden ikäiseksi. On tosiasia, että ei millään ehdi käydä kaikkia asioita ja ilmiöitä läpi tämän lyhyen kauden aikana, eikä talvella syntynyt pentu välttämättä näe skeittilautaa tai kesällä syntynyt pentu hiihtäjiä.

Jokainen onnistunut uuden asian kohtaaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Hyvien kokemusten kautta pentu hiljalleen yleistää luottamustaan kaikenlaisia asioita kohtaan. Oikein toteutettu sosiaalistaminen on myös hyvän koulutettavuuden ja sujuvan arjen edellytys. Hyvin sosiaalistettu koira pärjää ja voi paremmin ihmisten yhteiskunnassa.

Miten

Joihinkin asioihin pentu saattaa suhtautua arastellen. Pennun arastellessa jotakin sille annetaan aikaa ensin tarkkailla tilannetta turvallisen matkan päästä. Pentua saa ja pitää rohkaista, mutta ei viedä väkisin esimerkiksi hihnasta vetämällä pelottavaa asiaa kohti. Jos pentu rohkaistuu, voidaan mennä lähemmäs ja jos taas pentua alkaa pelottaa enemmän mennään hieman kauemmas. Pysyen itse koko ajan iloisena, avoimena ja rohkaisevana esimerkkinä. Kannustaen ja kehuen pentua ja syöttäen sille maittavia nameja. Kehut ja namit kannattaa aina ajoittaa siihen, kun pentu lähestyy jännittävää asiaa. Ei kannata palkata silloin kun pentu vetäytyy poispäin.

Tarkoitus on pysyä koko ajan etäisyydellä, jolla pentu on rento ja edetä pennun tahdissa lähemmäs. Kun tähän käyttää aikaa pentu rohkaistuu lopulta itse lähestymään jännittävää asiaa. Se selviytyy voittajana tilanteesta ja rohkeus sekä itsetunto kasvavat. Mikäli pentusi aristelee enemmän, on laadukkaaseen sosiaalistamiseen keskityttävä vieläkin tehokkaammin.

On hyvä muistaa, että pentua voi palkita ihan siitäkin, että se katselee rauhallisena tai haukkumatta jotakin jännittävää kohdetta etäämmältä. Look at that- menetelmä voi olla suureksi hyödyksi asioita arastelevan pennun kanssa ja siihen kannattaa tutustua.

Pelokas, mutta ahne pentu hakee usein namin vieraalta. Tällaisessa tilanteessa pentu saa palkan väärästä tunnetilasta, minkä lisäksi se ehkä ylittää tilanteessa oman sietokykynsä herkun perässä kulkiessaan. Pennun tunnetilan havainnoiminen on aina oltava etusijalla. Houkuttelua kannattaakin käyttää vain harkiten, jotta pentu ei ajaudu herkun perässä sille liian vaikeaan tilanteeseen tai paikkaan.

Altistaminen ei ole sosiaalistamista. Pentua ei voi ”tiputtaa” johonkin paikkaan ja odottaa että ”siinähän se sosiaalistuu” kun katselee junia ja vilkkainta ruuhka-aikaa tai on pentujen leikkitreffeillä, vaikka häntä on koko ajan koipien välissä. Eli pennun kanssa aloitetaan aina ensin rauhallisemmista paikoista edeten vilkkaimpiin ympäristöihin. Ensimmäinen visiitti kotiin tutustumisen (1-2 päivää) voi olla lähikaupan eteen vähän ihmisiä moikkaamaan. Sitten bussin kyydissä pikku retki puistoon, jossa katsellaan muita koiria, sitä seuraavana päivänä bussilla katselemaan päiväkodin lapsia ehkä jopa saamaan parit rapsutukset jne. Jos pentu on reipas, voitte aina edetä reippaammin.

Äänien osalta on hyvä miettiä etäisyyttä ja äänenvoimakkuutta. Kuka tahansa säikähtää, jos vieressä pamahtaa. Erilaisia ääniä ja äänimaailmoja voi aluksi soittaa, vaikka kotona kaiuttimien kautta, jolloin voit kontrolloida äänenlujuutta ja tilannetta muutenkin. Näin kannattaa tehdä varsinkin jos tuntuu, että pentu usein hätkähtää kovia tai tiettyjä ääniä ulkona.

Mikäli itse pelästyt tai huolestut tilanteessa, jossa pentua pelottaa, vahvistat pennun jännitystä ja pelkoa. Ihmisen esimerkillä on valtava vaikutus ja pentu lukee sinua kuin avointa kirjaa. Pennun voi ottaa syliin, jos sitä pelottaa kovasti. Tällöin ei kuitenkaan lähdetä pennun tunnetilaan ”surkutellen” mukaan vaan ollaan rauhallisena ja turvallisena tukikohtana pennulle. Mitä tahansa tapahtuu, sinun on oltava rohkea ja reipas. Kerrot aina esimerkilläsi, miten maailmaan ja sen tapahtumiin suhtaudutaan.

Pennun levosta on myös pidettävä huoli. Se tapahtuu tarkkailemalla pennun jaksamista ja huolehtien, että pennulla on tarvittaessa rauhallisempia päiviä, sekä pitämällä huolta tasapainosta uusien kokemusten ja levon välillä.

Pentua on suojeltava traumaattisilta kokemuksilta sosiaalistamiskauden aikana. Yksikin traumaattinen kokemus saattaa tehdä pysyvää vahinkoa, jota voi olla vaikea korjata. Kaikki tutustuminen uusiin asioihin pitäisi tuntua pennusta positiiviselta.

Koirakontaktit

Koirakontakteihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Pentu on elänyt aiemmin sisarustensa, emon ja mahdollisten kasvattajien muiden koirien kanssa 24/7. Luovutuspäivänä tämä jatkuva kontakti lajitovereihin katkeaa. Alle puolivuotiaan pennun olisi hyvä tavata tai edes nähdä muita koiria päivittäin. On muistettava myös, että jos pentu tai alle 1-vuotias koira ei yhtäkkiä tapaa muutamaan kuukauteen vaikkapa koiria lainkaan, saattaa se alkaa uudelleen pelätä tai jännittää niitä.

Mahdollista sairastumisriskiä ehdottomasti suurempi riski on puutteellinen sosiaalistaminen. Kun huolehditaan siitä, että koirat, joita tavataan ovat terveitä ja vältetään koirapuistoja, on sairastumisriski jo aika pieni. On myös mahdollista varhaisrokottaa pentu. Tästä saat lisätietoja esim. eläinlääkäriltäsi.

Kun tapaatte muita koiria, tarkista ensimmäisenä, että koira on pentuystävällinen ja tasapainoinen rotunsa edustaja. Eli koira osaa olla ja leikkiä lempeästi pentujen kanssa. Sen on suhtauduttava ystävällisesti pentuusi. Voit ensin hyvin tarkkailla koiraa sekä kysyä omistajalta asiaa. Jos sinusta tuntuu, ettei koira ole pentuystävällinen tai ohjaajansa hallussa, jätä tervehtiminen väliin. Sinun on suojeltava pentua, joten voit ilmoittaa jämäkästikin, että ”Me emme nyt tällä kertaa tervehdi!” Mikäli ihminen ei reagoi, voit myös kokeilla valkoista valhetta ”Koirallani on ripuli/kennelyskä, ei kannata tulla lähemmäs.”

On suositeltavaa, että muut koirat kohdattaisiin aina vapaana. Näin koirat pääsevät käyttämään koko elekieltänsä ja sen vivahteita, eivätkä hihnat sotkeudu vaarallisesti koirien ja ihmisten jalkoihin.

Koirasosiaalistamista on myös se, että katselette matkan päästä muiden koirien touhuja kaikessa rauhassa samalla namittaen pentua. Pyrkikää tapaamaan eri ikäisiä, näköisiä ja kokoisia koiria.

Koirien leikkimistä kannattaa tarkkailla. Samalla voit opiskella koirien elekieltä. Ystävällinen hyvä leikki sisältää ainakin taukoja (ravistelu, istahtaminen, maan nuuskaisu) ja leikkieleitä (leikkikumarrus, heiluvat hännät ja vartalot).

On tärkeää, että leikkiroolit vaihtuvat. Mikäli dominoiva koira aina dominoi, tämä piirre vahvistuu liiaksi. Samoin käy alistuvan koiran kanssa. Tasapainoinen leikki on vaihtelevaa. On hyvä etsiä erilaisia leikkikavereita, jolloin koira oppii myös erilaisia leikkityylejä ja leikkiminen pysyy jatkossakin monipuolisena ja tasapainoisena.

Jos pentuasi pelottaa, uskalla puuttua tilanteeseen ja katkaista se. Pentu saa tulla jalkojesi juureen turvaan ja sinun kuuluu suojella pentuasi. Paikalta voi aina poistua. Huomioi, että erilaisilla energioilla varustetut koirat pentuystävällisyydestään huolimatta saattavat pelästyttää pentusi. Kovin raisun aikuisen koiran leikkityyli voi pelottaa turhan paljon rauhallista pentua.

Mikäli äärimmäinen tilanne uhkaa ja irtokoira on juoksemassa teitä kohti kannattaa huutaa lujaa kohti irtokoiraa sekä läiskiä käsiä yhteen. Jo tällä saatat saada toisen koiran hätyytettyä kauemmas. Tarvittaessa voit hätätilanteessa käyttää turvasuihketta, joka ei aiheuta pysyvää vahinkoa mutta saattaa keskeyttää tilanteen. Tällainen on esimerkiksi turvasumutin ”Koiraturva” , jonka vaikuttava aine on mentholi. Kyseinen sumutin on vapaasti ostettavissa.

Ihmiset

Pentu seuraa käytöstäsi koko ajan. Jos olet avoin, iloinen ja aloitteellinen muita ihmisiä kohtaan on todennäköisempää, että koirastasikin tulee sellainen. Hyvin helppo tapa kohdata ihmisiä ja sosiaalistaa pentua on mennä reippaasti ihmisten luo ja pyytää heitä antamaan nameja pennulle. Voit sanoa vaikka ”Sosiaalistan koiraa, voisitko antaa sen nuuhkaista sinua ja annat sitten sille namin tai kaksi?” Tämä kannattaa aloittaa heti ja tehdä sitä kaikissa mahdollisissa paikoissa. Vaikka se ei tuntuisi itsestäsi luontevalta. Muista, että kasvatat näin koirastasi parasta mahdollista versiotaan.

Uskalla opastaa ihmisiä tarvittaessa. Kaikki eivät tiedä, että päästä ei kannata ensimmäisenä taputtaa. Voit ohjeistaa menemään kyykkyyn ja ainakin odottamaan, että pentu tulee ihmisen luo ennen kuin rapsutellaan. Lapsia kannattaa ohjata aina ja lapset myös ottavat ohjeet hyvin vastaan. Näin jaat myös arvokasta tietoa koirista otolliseen maaperään. Huolehdi tarkkaan, että lapset kohtelevat pentua rauhallisesti eivätkä esim. vedä hännästä tai tökkää sormellansa pennun silmään.

Jos pentusi on kovin varautunut tai ihmisen erilainen ulkomuoto jännittää kovin, anna sille hieman enemmän aikaa olla ja katsella tilannetta. Muista kannustaa ja kehua, kun pentu uskaltautuu nuuhkimaan vierasta. Jos pentu aristelee enemmän voi vieras heittää ensimmäiset namit vaikka maahan ja antaa pennun ensin rauhassa nuuskia lahkeitaan. Tarvittaessa voit vielä lisäksi ohjeistaa vierasta katsomaan ensin vain sinua, ei pentua. Juttele itse vieraalle edelleen mukavia avoimena ja rohkeana. Pentu seuraa tilannetta koko ajan, tarkkailee jutusteluanne ja samalla prosessoi asiaa mielessään.

Näe asiat uusin silmin

Pentuaika on tilaisuus myös sinulle. Pysähdy ja katsele maailmaa pentusi kanssa avoimin uusin silmin. Seikkaile tutuissa paikoissa myös siellä minne et yleensä mene, kipua puunrungon yli tai pysähdy katselemaan sorsia. Tee jotain mitä teit viimeksi lapsena, pompi pennun kanssa lätäkössä tai juoksentele lumessa.

Yritä nähdä maailman asiat uusina, ihanina ja mielenkiintoisina. Tutustu niihin pentusi kanssa ja sen ilosta nauttien. Mieti kuinka aivan kaikki on pennulle uutta ja ainutlaatuista. Yritä ajatella itse samoin. Pysähdy hetkeen, ole läsnä ja nauti.

Pikkupentuaika menee lopulta hyvin nopeasti ohi, varaa sille aikaa muilta puuhiltasi ja ota se avoimesti vastaan.

Teksti © Piia Collan, eläintenkouluttaja, Koirapalvelu Collan

Sosiaalistamisvinkkejä:

-Ihmiset (ihmisjoukot, rullatuolissa kulkijat, hiihtäjät, skeittilautailijat, lapset, vanhat, huppupäiset, isot miehet, naiset, sateenvarjon kanssa kulkevat, juoksijat, kotiinne saapuvat erilaiset vieraat, parralliset miehet, aurinkolaseja käyttävät, eri etnistä alkuperää olevat ihmiset, sadetakkiin pukeutuneet.

-Asiat (vilkkuva mainostaulu, kävelykepit, imuri, liukkaat pinnat, ritilät, vesi, peili, panta, käsittely ja kiinnipitäminen, autoilu, lastenvaunut, pulkat)

-Ilmiöt (pimeä, sade, myrskyävä meri, ukkonen, nuotio)

-Paikat (hissi, tori, juna-asema, kauppakeskus, rautakauppa, lemmikkieläinliike, metro, bussi, sauna, kahvila, eläinlääkäri, rappukäytävä, kellari)

-Äänet (työmaa, keittiön kolinat, työkoneet, lehtipuhallin, imuri, maton tamppaus, musiikki, soittimet, huuto, lasten kiljaisut, fööni)

-Ympäristöt (kaupunki, maaseutu, talli, navetta, puisto, metsä, merenranta, vierailut muiden kotona)

-Eläimet (muut koirat, kissat, hevoset, lehmät, sorsat, marsut, kanit, papukaijat, pentutreffit)

Koiraystävällisiä paikkoja ympäri Suomen löydät esim. täältä www.tassutkartalla.fi Jos menet vaikka koiraystävälliseen kahvilaan retkelle, on päivän sosiaalistamisannos jo hyvinkin monipuolinen. Näette edellä mainitusta listasta varsin monia asioita.

Sivun teksti © Piia Collan, eläintenkouluttaja, Koirapalvelu Collan