©Annika Mäki

Sinustako kasvattaja

Sinustako kasvattaja?

Jokaisen pentueen on oltava tarkkaan harkittu ja suunnitelmallisesti tehty. Koirankasvatus ei ole vain nartun ja uroksen yhteen saattamista sopivana ajankohtana ja sitten syntyvien pentujen ruokintaa luovutukseen asti. Koirankasvatus on tavoitteellista työtä, jolla pyritään säilyttämään rodun alkuperäinen käyttötarkoitus ja kehittämään rotua parempaan suuntaan. Kasvattaminen on vaativaa ja ennen kaikkea vastuullista puuhaa, jossa tarvitaan pitkää koirakokemusta ja -osaamista.

Aloita lukemalla espanjan- tai portugalinvesikoiran jalostuksen tavoiteohjelma, ja suorita kasvattajakurssi. Kurssilla kerrotaan perusperiaatteita koiranjalostuksesta, koirankasvatuksesta, tiineydestä ja synnytyksestä, sekä lisäksi käydään läpi pentujen myyntiin liittyviä lakiasioita. Lisäksi Kennelliitto järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia, joissa tietoja voi syventää.

Kun olet suorittanut kasvattajakurssin hyväksytysti voit anoa kennelnimeä. Kennelnimellä kasvattaminen kertoo myös, että kasvattaja on hyväksynyt Kennelliiton asettamat hyvän ja vastuullisen koiranpidon ja koirankasvatuksen periaatteet.

Jalostukseen käytettävän koiran ominaisuudet

Jalostukseen käytettävien koirien tulisi olla rodun keskivertoa parempia ja niillä tulisi olla annettavaa rodulle. Mikään koira ei ole täydellinen, mutta normaalia elämää haittaavat ominaisuudet tai piirteet ovat jalostuksesta poissulkevia asioita. Tällaisia asioita ovat mm. ääniarkuus. Hyvä kasvattaja ei halua siirtää pentueen vanhempien huonoja puolia edelleen seuraaville sukupolville.


Luonne on erittäin tärkeä valinta- ja karsintaperuste jalostuskoiralle. Nartun luonne vaikuttaa pentujen luonteeseen ja käyttäytymiseen uroksen luonnetta enemmän, sillä nartun kantoaikana erittämät stressihormonit ja pentujen kanssa vietetty aika muokkaavat pentujen käytöstä. Luonteiden arvioimiseen hyviä työkaluja ovat luonnetestit, MH-luonnekuvaus sekä rotutyypilliset kokeet. Arkaa tai aggressiivista koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

Jokainen kasvattaja haluaa kasvattaa terveitä koiria. Koirien jalostus käyttötarkoitusten ja ulkomuodon perusteella on ajan myötä kaventanut rotujen geenipohjaa, minkä seurauksena kaikissa koiraroduissa on perinnöllisiä sairauksia ja vikoja. Pentueen vanhempien terveystilanteen selvittämisen lisäksi on tärkeää selvittää myös koirien sukulaisten terveystilanne. Monet sairaudet ovat piileviä tai voivat hypätä geeneissä sukupolven tai kahdenkin yli.


Mietittäväksi alkuun


  • Mitä niin erityistä ja hyvää koiralla on tarjottavana rodulle, että sen jalostuskäyttö on tärkeää?

  • Onko koiralle tehty kaikki rekisteröintiin vaadittavat terveystutkimukset?

  • Täyttääkö koira jalostusvaatimukset- ja/tai suositukset?

  • Onko koira luonteeltaan hyvä (ei ole arka eikä aggressiivinen) ja vastaa rotumääritelmän kuvausta rodun luonteesta ?

  • Millainen on koiran sukulaisten terveys ja luonne?

  • Olisitko koiran ostajana valmis ottamaan itsellesi pennun kyseisestä yhdistelmästä?

  • Onko kyseistä koiraa tai sen sisaruksia jo käytetty paljon jalostukseen? Ovatko jälkeläiset rodun keskitasoa parempia?

Rotumääritelmä on jalostuksen pohja

Rotumääritelmä on rodun jalostuksen pohja. Rotumääritelmä määrittelee sen, millainen rodun ihanne-edustajan kuuluisi olla. Koiranäyttelyissä - ja kokeissa koiraa verrataan rotumääritelmään. Rotumääritelmä on kasvattajan työkalu, johon kasvattajan on aika ajoin palattava voidakseen tarkistaa kasvatustyönsä tuloksen.


Aloittelevan kasvattajan kannattaa tutustua koiranäyttelyissä,- kokeissa ja -tapahtumissa mahdollisimman moneen rodun edustajaan, sekä muiden kasvattajien ja harrastajien näkemyksiin näistä koirista. Kehittämällä omaa koirasilmää voi ajan kanssa muodostaa käsityksen oman koiransa ja sen sukulaisten vahvuuksista ja heikkouksista. Nämä ominaisuudet on syytä pitää mielessä koiran jalostusarvoa miettiessä. Pentuetta suunnitellessa on yhdistettävä narttu ja uros, joiden ominaisuudet täydentävät toisiaan, samoja heikkouksia tulee ehdottomasti välttää.


JTO, jalostustietojärjestelmä Koiranet ja muut kasvattajan työkalut

Jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO) on rodun historian lisäksi kirjattu rodun tämänhetkinen

terveys- ja luonnetilanne, ja annettu katsaus siitä, mihin rodun jalostuksessa halutaan pyrkiä seuraavien vuosien aikana. Koiranet eli Kennelliiton jalostustietojärjestelmä on jokaisen kasvattajan työkalu. Sieltä näkyvät koirien sukutaulut, koe- ja näyttelytulokset sekä PEVISA-ehtojen mukaiset terveystulokset. Lisäksi Vesikoirat ry:n sivuilta löytyy tietoa roduissa esiintyvistä sairauksista. Myös rodun jalostustoimikunnalla saattaa olla lisätietoa nartun tai uroksen suvusta löytyvistä sairauksista, luonteista tai muista jalostuskäyttöön liittyvistä seikoista.


Yhteistyössä

Kasvattajan tehtävänä on selvittää jalostukseen käytettävien ja niiden sukupuussa olevien koirien taustoja erilaisista lähteistä. Tässä yhteistyö muiden samaa rotua harrastavien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

Kokematon kasvattaja hyötyy suuresti kokeneempien kasvattajien tuesta ja verkostoitumisesta. Omalla esimerkillään kasvattaja voi luoda avointa ilmapiiriä, jossa jaetaan tietoa jalostusyksilöistä, niiden ominaisuuksista ja terveydestä, sekä myös niiden suvussa ilmenneistä jalostustyöhön vaikuttavista seikoista. Vastuullinen kasvattaja kertoo pentueissa esiintyneistä negatiivisistakin asioista muille rodun kasvattajille, jotta he osaavat ottaa asiat huomioon omia yhdistelmiä tehdessään.

Yhteistyö ja verkostoituminen muiden kasvattajien ja harrastajien kanssa on erityisen tärkeää, jotta saat mahdollisimman paljon tietoa sukujen terveystilanteesta ja -riskeistä.

Pentueen hoito vaatii osaamista

Pentueen synnyttyä kasvattajalta vaaditaan tietoa mm. pentujen oikean ruokinnan ja mahdollisen pentujen sairastamisen suhteen. Pentuja on osattava hoitaa ja käsitellä oikein ja niiden käytöstä on ohjattava oikeaan suuntaan, jotta ne saavat parhaat mahdolliset eväät tulevaa kasvua ja kehitystä varten.

Pentujen luovutusiässä kasvattajalla pitäisi olla jo käsitys niiden sen hetkisistä luonteista ja luonteiden eroista. Kasvattajan tehtävänä on valita pennuille niiden omia tarpeita vastaavat perheet. Esim. pehmeäluonteinen pentu tarvitsee osaavan, oikeudenmukaisen omistajan, joka pystyy tarjoamaan sille turvallisen kasvuympäristön. Vastaavasti vilkas ja nopeasti toimiva pentu tarvitsee paljon liikuntaa sekä omistajan napakkaa ja oikea-aikaista ohjausta kasvaakseen hyvin käyttäytyväksi aikuiseksi.

Toisaalta pennut myös muokkautuvat uusien perheidensä mukaisiksi, ja on mahdotonta pentuvaiheessa ennustaa, millainen mistäkin pennusta lopulta tulee. Kasvattajan vastuulla on kuitenkin aina löytää pennuille kyseiselle rodulle sopivat kodit, jotka kykenevät tarjoamaan pennuille mahdollisuudet turvalliseen, rodunomaiseen ja terveeseen kasvuun

Pennunostajan valinta ja opastaminen

Pennunostajan ottaessa yhteyttä kasvattajaan on selvitettävä ensimmäisenä, onko rotu varmasti oikea kyseiselle ostajalle. On varmistettava, että pennuista kiinnostuneiden mielikuvat rodusta ja sen tarpeista ovat oikeita. Kasvattajan on tarkistettava, että ostaja ymmärtää, millainen rotu on kyseessä, ja mihin ostajat ovat sitoutumassa. Tämä selviää usein vasta pitkienkin keskustelujen kautta. Lisäksi on valittava pennun tarpeisiin sopiva koti kullekin pennulle. Tämä tarkoittaa usein kymmeniin ja taas kymmeniin yhteydenottoihin vastaamista sekä sopivien kotien kärsivällistä seulomista.

Kasvattajan velvollisuuksiin kuuluu oikeiden hoito- ja kasvatusohjeiden antaminen pentujen perheille. Kasvattajan on tiedettävä paljon rotunsa ominaisuuksista ja käyttäytymisestä. Kasvattajalla on oltava halua, osaamista, kykyä ja resursseja ohjata ostajaa jopa kädestä pitäen, erityisesti ongelmatilanteissa.

Ensimmäistä pentuetta myyvä ei välttämättä saa myytyä kaikkia pentuja kokeneisiin harrastajaperheisiin, vaan moni pentu menee perheen ensimmäiseksi koiraksi. Uuden perheen koiranomistajaksi ohjaaminen vaatii kokeneeltakin kasvattajalta runsaasti enemmän työtä ja osaamista, kuin koiran myyminen kokeneemmalle koiraihmiselle.

Kasvattajalla pitää siis olla laaja näkemys ja kokemus rotunsa luonteesta, käytöksestä, terveydestä sekä pennun tarvitsemasta koti- ja käytöskasvatuksesta. Kasvattajalla on oltava ihmissuhdetaitoja ohjata jokaista yksittäistä koiran omistajaa pennun käytöksen ja terveyden suhteen. Joskus koiranomistajien perhetilanteet muuttuvat, ja kasvattaja myös auttaa omistajaa etsimään aikuiselle kasvatilleen uuden kodin. Kasvattajan puoleen on voitava kääntyä aina jatkossakin neuvoja tarvitessaan.